Viikkotehtävä 8

Euroopan Unionin tavoite on Syyrian sodan lopettaminen niin että syyrialaiset voisivat elää rauhassa omassa maassa. Kestävän rauhan saamiseksi EU-maiden ulkominsterit vaativat poliittista ratkaisua, joka johtaisi vallan vaihtumiseen. Siviilien suojeleminen on kuitenkin EU:lle tärkeää ja se pyrkii etsimään ratkaisua pakolaiskriisiin. Jäsenmaat kuitenkin suhtautuvat turvapaikanhakijoihin eri toimin: siinä missä Saksa ottaa pakolaisia avosylin vastaan esimerkiksi Unkari ja Kreikka pyrkivät pitämään pakolaiset loitolla.  Kuitenkin vain murto-osa pakolaisista päätyy Eurooppaan, josta heidän on yhä vaikeampaa saada turvapaikkaa. Kiintiöpaikkojen ja muiden maahanmuuttokeinojen puute on vakava ongelma, sillä samaan aikaan apua tarvitsevien määrä kasvaa, muttei valtioilla ole tarpeeksi resursseja.

Nato on sotilaallinen ja poliittinen liittoutuma. Lähes kaikki EU-maat kuuluvat siihen: ainoastaan Suomi, Ruotsi, Irlanti, Itävalta ja Kypros eivät kuulu Natoon. Pakolaiskriisi on on luonut Natolle enemmän paineita puuttua Syyrian tilanteeseen sotilaallisesti. Lähteiden mukaan voimme olettaa Naton olevan sodassa Syyriassa.

Venäjä on aloittanut sotilasoperaatioita Syyriassa varmaankin omien tavotteidensa saavuttamiseksi. Venäjä vakuuttaa olevaansa isiksen perässä joten se on lähettänyt aseita syyriaan, joka on aiheuttanut pelkoa alueella. Venäjän tavoitteena on kuitenkin lähi-idän vakaus.  EU:n ja Venäjän suhteet ovat lähinnä strategisia eli ne ovat yhteistyössä talousalueella ja turvallisuuden sekä oikeuden alueella. EU:n ja Venäjän suhteet ovat kuitenkin hankaloituneet Syyrian levottumuuden takia.

EU:n tulevaisuuden suurimpia haasteita ovat varmaankin talouden epävakaus, työttömyys, paljon puhuttu maahanmuutto sekä rahoitus. Ongelmia aiheuttaa myös joidenkin maiden haluttomuus yhteistyöhön kuten Iso-Britannian.

http://www.finland.eu/public/default.aspx?contentid=335780&nodeid=35742&culture=fi-FI

https://europa.eu/eyd2015/fi/finnish-ngdo-platform-eu-kehys/stories/refugeecrisis

https://www.rt.com/op-edge/324992-nato-attacks-syria-war/

http://yle.fi/uutiset/moskovassa_vieraileva_netanjahu_yrittaa_selvittaa_venajan_aikeet_syyrian_sodassa/8320549

http://europarlamentti.info/fi/ajankohtaista/tulevaisuuden-haasteita/

Viikkotehtävä 7

Euroopan Unioni on tuonut sen kansalaisille lukuisia oikeuksia ja mahdollisuuksia. Yksi tärkeimmistä on oikeus vapaaseen liikkumiseen. Se on antanut meille mahdollisuuden mm. asua, opiskella,oleskella ja työskennellä unionin jäsenmaissa. Niiden helpottamiseksi jäsenmaiden kansalaisilla on oikeus sosiaaliturvaan asuipa hän missä EU-maassa tahansa.  EU-kansalaisella on oikeus myös äänestää ja astua ehdokkaaksi Euroopan parlamentin vaaleissa ja kunnallisissa vaaleissa sekä saada diplomaattista apua ja suojelua esimerkiksi vakavassa onnettomuus- tai vangitsemistapauksessa. Lisäksi kansalaisilla on oikeus kääntyä Euroopan oikeusasiamiehen puoleen kannelessaan EU:n toimielimen päätöksestä tai toimesta

          

Euroopan Unioni tukee opiskelijoita mm. Erasmus+ ohjelman kautta, joka on Euroopan unionin nuoriso-, koulutus- ja urheiluohejlma.  Ohjelman aikana 4 miljoonaa nuorta, aikuista ja opiskelijaa voi kouluttautua, opiskella tai työskennellä ulkomailla sen tuella. Se rahoittaa myös eri organisaatioiden toimintaa.

Minulla on Eurooppalainen sairasvakuutuskortti. Kortilla on todistetusti oikeutettu sairaanhoitoon EU-ja Eta-maissa sekä Sveitsissä. Kortilla saa hoitoa jos esimerkiksi loukkaantuu lomamatkalla. Kortilla jokainen saa hoitoa sairaalassa samaan hintaan kuin maassa asuvat. Kortti on ilmainen ja sen voi tilata KELA:lta.  Jokaisella joka matkustaa tulisi olla sairasvakuutuskortti tapaturmien varalta.

Olen aina suhtautunut EU:hun neutraalisti, mutta muutamat maatilojen rahoituksia koskevat muutokset ovat vaikeuttaneet elämää maatilalla. EU on kuitenkin helpottanut matkustamista sekä yhteinen valuutta monissa maissa on helpottanut reissaamista, mutta muuten en ole kokenut EU:n olevan kovinkaan hyödyllinen itselleni.

tehtävä 6

Vaikka demokratia on yksi Euroopan Unionin perusperiaatteista, sen ei välttämättä koeta olevan paras mahdollinen. EU:n koetaan olevan etäinen kansalaisilleen monimutkaisten toimirakenteensa vuoksi ja saatamme kokea, etteivät toimielimet ole kiinnostuneita kuulemaan mielipiteitämme ja ettemme kykene vaikuttamaan päätöksentekoihin. Lisäksi pienillä jäsenvaltioilla, kuten Suomella, on haasteena omien tärkeiden asioiden ajaminen Euroopan Unionissa ja suurilla jäsenmailla on ylivalta.

Toisaalta kaikilla jäsenmailla on äänioikeus ja parlamentin edustajat, jotka valitaan kansanvaaleilla. EU:n toimintaa ohjaa kolme demokraattista periaatetta: tasa-arvo, edustus ja osallistuminen. Niiden mukaan kaikkia kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Euroopan parlamentin merkitystä ja kansallisten parlamentin asemaa on vahvistettava sekä kansalaisilla on oikeus osallistua Euroopan unionin päätöksentekoon ja annettava tietoa sen toiminnasta.

EU on pyrkinyt hillitsemään pakolaiskriisiä ja puuttumaan pakolaisuuden syihin. Suunnitelman mukaan mm. pyritään lisäämään laillista liikkuvuutta sekä kehittämään pakolaisten suojelua. Konkreettisesti se esimerkiksi aikoo pienentää maksuja, joita siirtolaiset maksavat tehdessään Eurooppaan rahalähetyksiä.

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1447313032202

Aluepolitiikan tavoitteena on edistää kaupunkien talouskasvua ja parantaa näin ollen asukkaiden elämänlaatua. Aluepolitiikalla yritetään esimerkiksi auttaa köyhempiä maita ja niiden raja-alueiden yhteistyötä.

Viikkotehtävä 5

Euroopa-neuvosto on ylin toimielin ja sen tehtävänä on antaa unionin kehitykselle yleiset poliittiset suuntaviivat sekä ratkaista joitakin erimiellisyyksiä.

Euroopan unionin neuvoston tehtävänä on edustaa jäsenvaltioita unionin päätöksenteossa. Se toimii myös yhdessä Euroopan parlamentin kanssa budjettivallan käyttäjänä sekä lainsäätäjänä.

Euroopan komissiolla on yksinoikeus tehdä lakialoitteita ja nostaa kanne lainsäädäntöä rikkonutta jäsenvaltiota tai yritystä. Se myös hallinnoi unionin toimintaohjelmia ja talousarvioita sekä edustaa unionia ulkoisesti.

Euroopan parlamentti edustaa EU-kansalaisia. Sen päätehtävinä on keskustella Euroopan unionin lainsäädäntöaloitteista ja talousarvioista sekä hyväksyä niitä neuvoston kanssa ja valvoa EU:n toimielimiä.

Unionin tuomioistuimen tehtävänä on valvoa, että lainsäädäntöä tulkitaan ja sovelletaan yhdenmukaisesti EU:n jäsenmaissa.

Euroopan keskuspankin tehtävänä on pitää inflaatio kurissa etenkin euromaissa ja huolehtia, että rahoituslaitosten ja rahoitusmarkkinoiden toimintaa valvotaan oikein.

Tilintarkistustuomioistuimen tehtävänä on valoa, että Euroopan unionin varoja käytetään lainmukaisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti.

EU:ssa päätöksenteossa käytetään yleensä tavallista lainsäätämisjärjestystä, joka etenee neljässä osassa: kuulemismenettely, hyväksyntä, muut lainsäädäntö menettelyt ja aloiteoikeus. Euroopan parlamentti voi joko hylätä tai hyväksyä säädösehdotuksen tai ehdottaa muutoksia siihen. Neuvosto ei ole velvollinen noudattamaan parlamentin lausuntoa, mutta EU:n tuomionistuimen oikeuskäytännön mukaan, päätöstä ei voi tehdä ennen kuin se on saanut lausunnon. Lainsäätämisjärjestys tarkoittaa kansan suoraan valitseman Euroopan parlamentin on hyväksyttävä EU:n lainsäädäntö yhdessä EU maista muodostuvan neuvoston kanssa.

Komission lainsäädäntöä edellyttää lakialoitteiden arviointi. Ne arvioidaan taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvien  vaikutusten kannalta. Komissio kuuntelee myös sidosryhmiä. Niihin kuuluu esimerkiksi kansalaisjörjestöt, paikallisia viranomaisia ja eri tuotannon alojen edustajia. Komissio varmistaa asiantuntuiaryhmien avulla, että lakiehdotukset vastaavat kyseisten ryhmien tarpeita. Turhaa byrokratiaa on kuitenkin vältettävä.

Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto arvioivat komission tekemät lainsäädäntöehdotukset ja saattavat ehdottaa muutoksia niihin, mutta jos ne eivät pääse yhteisymmärrykseen muutoksista, ehdotus päätyy toiseen käsittelyyn. Toisessa käsittelyssä parlamentti ja neuvosto voivat ehdottaa muutoksia uudelleen, mutta jos muutoksista ollaan yksimielisiä, lainsäädäntöehdotus voidaan hyväksyä.

Voimme kuvitella että EU:hun tulee ehdotus, joka vaatii sosiaalisen median käytön rajoittamista. Ehdotus menee ministerineuvonnalle ja parlamentille, jossa sitä aletaan muokata. Se alkaa muotoutua, kun siihen otetaan eri näkökulmia, kuten nuorten ja somen työntekijöiden. Ehdotusta ei voida kuitenkaan hyväksyä , koska moni puolue on sitä vastaan.

http://europa.eu/eu-law/decision-making/procedures/index_fi.htm

http://www.europarl.europa.eu/aboutparliament/fi/20150201PVL00004/Lains%C3%A4%C3%A4d%C3%A4nt%C3%B6valta

http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=267297&contentlan=1#.VpQZyfmLTIU

Tehtävä 4

Eurooppa on monimuotoinen monella tapaa huolimatta siitä, että maiden välinen yhteistyö on tiivistynyt. Etenkin Itä-Euroopassa on lukuisia valtioita, joissa elää monia eri kansallisuuksia, etnisiä ryhmiä jne. Mutta myös esimerkiksi Suomessa on suomenruotsalaiset ovat kielellinen vähemmistö ja romaanit etninen vähemmistö. Eurooppa on muutenkin hyvin jakautunut kielellisesti: Etelä- ja Keski-Euroopassa puhutaan romaanisia kieliä (espanjaa, ranskaa, italiaa, portugalia), Keski- ja Pohjois-Euroopassa puhutaan germaanisia kieliä (englanti, saksa jne) ja Itä-Eurooppa kuuluu slaavilaiseen kielialueeseen. Näiden lisäksi Euroopassa puhutaan myös muita kieliä.

Euroopan maiden välillä on myös uskonnollisia eroja ja maissa harjoitetaan lukuisia eri uskontoja.

Euroopan maat ovat pääsääntöisesti jaettu tasavaltoihin ja kuningaskuntiin ja suurin osa maista on tasavaltoja, joissa ylin valta on kansanedustuslaitoksella. Eroja löytyy mm. päämiesten valtaoikeuksista. Esim. Ranskan presidentillä on suuret oikeudet mutta Saksassa ne ovat hyvin vähäiset. Valtiot voidaan erotella myös liittovaltioihin ja yhteinäisvaltioihin.

Euroopan maat keskittyvät paljon kansalaistensa hyvinvoinnin turvaamiseen vaihtelevilla toteutustavoilla. Esimerkiksi pohjoismailla kunnilla ja valtioilla on suuri rooli hyvinvointipalveluiden tuottamisessa, jonka takia veroaste on korkea. Toisaalta taas Etelä-Euroopassa hyvinvointijärjestelmän tuottaminen on paljolti kirkon, perheen ja vapaaehtoisten järjestöjen hartioilla. Britanniassa taas  palveluiden järjestäminen on suurimmaksi osaksi yksityisten yritysten vastuulla.

Alankomaat, Andorra, Belgia, Britannia, Espanja, Luxenburg, Liechtenstein, Norja, Monaco, Ruotsi, Tanska ja Vatikaanivaltio ovat Euroopan monarkiat, eli niiden ylin hallitsia on kuningas tai kuningatar. Kuninkaallakaan ei ole nykyään samanlaista valtaa kuin ennen, se on lähinnä arvo nimi. Kuitenkin monarkian tärkeitä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi hallitsijan perinnöllisyys,kruunajaiset ja kuninkaalliset häät. Kuvassa Prinssi Carl Philip ja Sofia Hellqvisa avioituvat.

Viikkotehtävät 2&3

Samoihin aikoihin Suomi liittyi myös Euroopan talous- ja rahaliiton toiseen vaiheeseen (EMU), jonka tarkoituksena oli lähentää eri maiden talouksia siten, että EMU:n kolmas vaihe, eli yhteiseen rahaan siirtyminen onnistuisi mahdollisimman sujuvasti. Tähän kolmanteen vaiheeseen siirryttiin vuonna 1999, jolloin yhteistä rahaa, euroa, voitiin käyttää tilirahana. Kolme vuotta myöhemmin tuli kuvioihin eurokolikot ja -setelit.

Suomi on kuulunut Schengen-alueeseen vuodesta 1996 lähtien. Sopimuksen tarkoituksena on säädellä ihmisten liikkumista sen maiden välillä: mailla on yhteinen rajavalvonta ja sen maiden välillä liikkuminen sujuu  ilman järjestelmällisiä tarkastuksia.

Identiteetillä tarkoitetaan samankaltaisuuden tunnetta. Erillaisia identiteettejä ovat esimerkiksi eurooppalainen identiteetti, suomalainen identiteetti tai vaikka jonkun tietyn ryhmän identiteetti. Ryhmien identiteetit koostuvat sen jäsenistä, haaveista sekä ennen kaikkea yhteisestä päämäärästä.

Eurooppalainen identiteetti on oikeudenkäsityksestä seka järkiajattelua. Monissa euroopan maissa on pakolaisia, mutta heitä otetaan vastaan hyvin toispuoleisesti. Esimerkiksi suomessa suuri osa suomalaisista on epäileväisiä pakolaisia kohtaan, vaikka meidän tulisi auttaa heitä. Siinä tulee vastaan suomalainen identiteetti, koska steretyyppinen suomalainen on ennakkoluuloinen ja sisäänpäinkääntynyt. Pakolaiset ovat saaneet negatiivista näkyvyyttä mediassa, joka nostaa vielä monen ennakkoluuloja. Toisissa maissa pakolaisista ei ehkä nosteta yhtä suurta haloa kuin suomessa.

EU:lla on useita symboleina pidettyjä asioita: Euroopan lippu, hymni, juhlapäivä, motto ja rahayksikkö euro.  Euroopan Unionin perusarvoja ovat vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltio. Näiden kaikkien arvojen pitäisi tulla käytäntöön jokaisessa jäsenmaassa, eikä unioniin voi kuulua maata, joka ei tunnusta edellä mainittuja arvoja. Myös suvaitsevaisuus, syrjinnänvastaisuus, moniarvoisuus ja oikeudenmukaisuus ovat jäsenmaille ominaisia piirteitä.

lähteet:

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92690&contentlan=1
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1440130669607
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/yh/yh4/05_eurooppalaisuus/5.1_arvoja_etsi

massa?C:D=1819608&m:selres=1819608

http://europarlamentti.info/fi/arvot-ja-tavoitteet/arvot/

Viikkoehtävä 1

Euroopan yhdentyminen ja EU:n muodostuminen alkoi ennen kaikkea tuhoisan toisen maailmansodan jälkeen. Tavoitteena oli lopettaa maiden väliset toistuvat konflktit ja estää uuden suursodan syntymistä. Ensimmäinen askel oli vuonna 1950 Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustaminen, joka johti Euroopan laajempaan yhteistyöhön. Sen perustajina toimivat kuusi maata; Belgia, Alankomaat, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa. 

Toisella Rooman sopimuksella perustettiin Euroopan Talousyhtiö ja toisella Euroopan atomienergiayhteisö, jolla pyrittiin mm. edistämään ja valvomaan atomienergian rauhanomaista käyttöä. Euroopan Talousyhtiö pyrki mm. yhteiseen kauppa- ja maatalouspolitiikkaan sekä sisämarkkinoihin: tavarat, palevelut, ihmiset ja pääoma saisi liikkua vapaasti jäsenmaiden välillä. Tämä Rooman sopmimus on laajentunut tähän päivään saakka ja sen ansiosta esimerkiksi toisessa EU-maassa opiskelu, työskentely tai lomailu meille suotuisampaa. 



1940- luvun loppupuolella yhdysvallat antoivat Marshall apua Eurooppaan, jotta se pääsisi takaisin jaloilleen sodan jäljiltä.Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli rappiolla. Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perussopimuksen tarkoituksena oli lieventää toisen maailmansodan jälkeisiä harhaluuloja ja jännitteitä maiden välillä. Kyseinen sopimus olikin suuri askel kohti EY:tä jonka tarkoituksena oli rauhoittaa tilannetta. EY alkoi laajentua 1970 luvulla ja lopulta siitä syntyi entistä tiiviimpi yhteisö EU.

Euroopan maiden välillä on paljon niin yhtäläisyyksiä kuin eroja. Suuressa osassa euroopan maista on valuuttana eurot sekä EU yhdistää maita. EU:n maissa koullutus ja työllistyminen on korkealla tasolla. Euroopan unioni panostaa myös kielien opiskeluun. Sen mielestä kaikkien tulisi osata oman kielen lisäksi kaksi toista kieltä. Maiden välillä on suuria eroja etenkin kulttuurissa ja hallinnossa, mutta jos kaikki vetävät yhtä köyttä ei yhtenäinen eurooppa olisi mahdoton ajatus.

lähteet:

http://www.eurooppatiedotus.fi/public/?contentid=101364&contentlan=1&culture=fi-FI
http://europa.eu/index_fi.htm
http://europa.eu/about-eu/countries/on-the-road-to-eu-membership/index_fi.htm
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92659