perjantai 27. marraskuuta 2015

Tehtävä 4

Eurooppa on monimuotoinen monella tapaa huolimatta siitä, että maiden välinen yhteistyö on tiivistynyt. Etenkin Itä-Euroopassa on lukuisia valtioita, joissa elää monia eri kansallisuuksia, etnisiä ryhmiä jne. Mutta myös esimerkiksi Suomessa on suomenruotsalaiset ovat kielellinen vähemmistö ja romaanit etninen vähemmistö. Eurooppa on muutenkin hyvin jakautunut kielellisesti: Etelä- ja Keski-Euroopassa puhutaan romaanisia kieliä (espanjaa, ranskaa, italiaa, portugalia), Keski- ja Pohjois-Euroopassa puhutaan germaanisia kieliä (englanti, saksa jne) ja Itä-Eurooppa kuuluu slaavilaiseen kielialueeseen. Näiden lisäksi Euroopassa puhutaan myös muita kieliä.
Euroopan maiden välillä on myös uskonnollisia eroja ja maissa harjoitetaan lukuisia eri uskontoja.
Euroopan maat ovat pääsääntöisesti jaettu tasavaltoihin ja kuningaskuntiin ja suurin osa maista on tasavaltoja, joissa ylin valta on kansanedustuslaitoksella. Eroja löytyy mm. päämiesten valtaoikeuksista. Esim. Ranskan presidentillä on suuret oikeudet mutta Saksassa ne ovat hyvin vähäiset. Valtiot voidaan erotella myös liittovaltioihin ja yhteinäisvaltioihin.
Euroopan maat keskittyvät paljon kansalaistensa hyvinvoinnin turvaamiseen vaihtelevilla toteutustavoilla. Esimerkiksi pohjoismailla kunnilla ja valtioilla on suuri rooli hyvinvointipalveluiden tuottamisessa, jonka takia veroaste on korkea. Toisaalta taas Etelä-Euroopassa hyvinvointijärjestelmän tuottaminen on paljolti kirkon, perheen ja vapaaehtoisten järjestöjen hartioilla. Britanniassa taas  palveluiden järjestäminen on suurimmaksi osaksi yksityisten yritysten vastuulla.
Alankomaat, Andorra, Belgia, Britannia, Espanja, Luxenburg, Liechtenstein, Norja, Monaco, Ruotsi, Tanska ja Vatikaanivaltio ovat Euroopan monarkiat, eli niiden ylin hallitsia on kuningas tai kuningatar. Kuninkaallakaan ei ole nykyään samanlaista valtaa kuin ennen, se on lähinnä arvo nimi. Kuitenkin monarkian tärkeitä tunnusmerkkejä ovat esimerkiksi hallitsijan perinnöllisyys,kruunajaiset ja kuninkaalliset häät. Kuvassa Prinssi Carl Philip ja Sofia Hellqvisa avioituvat.

torstai 12. marraskuuta 2015

Viikkotehtävät 2&3

Samoihin aikoihin Suomi liittyi myös Euroopan talous- ja rahaliiton toiseen vaiheeseen (EMU), jonka tarkoituksena oli lähentää eri maiden talouksia siten, että EMU:n kolmas vaihe, eli yhteiseen rahaan siirtyminen onnistuisi mahdollisimman sujuvasti. Tähän kolmanteen vaiheeseen siirryttiin vuonna 1999, jolloin yhteistä rahaa, euroa, voitiin käyttää tilirahana. Kolme vuotta myöhemmin tuli kuvioihin eurokolikot ja -setelit.

Suomi on kuulunut Schengen-alueeseen vuodesta 1996 lähtien. Sopimuksen tarkoituksena on säädellä ihmisten liikkumista sen maiden välillä: mailla on yhteinen rajavalvonta ja sen maiden välillä liikkuminen sujuu  ilman järjestelmällisiä tarkastuksia.

Identiteetillä tarkoitetaan samankaltaisuuden tunnetta. Erillaisia identiteettejä ovat esimerkiksi eurooppalainen identiteetti, suomalainen identiteetti tai vaikka jonkun tietyn ryhmän identiteetti. Ryhmien identiteetit koostuvat sen jäsenistä, haaveista sekä ennen kaikkea yhteisestä päämäärästä.

Eurooppalainen identiteetti on oikeudenkäsityksestä seka järkiajattelua. Monissa euroopan maissa on pakolaisia, mutta heitä otetaan vastaan hyvin toispuoleisesti. Esimerkiksi suomessa suuri osa suomalaisista on epäileväisiä pakolaisia kohtaan, vaikka meidän tulisi auttaa heitä. Siinä tulee vastaan suomalainen identiteetti, koska steretyyppinen suomalainen on ennakkoluuloinen ja sisäänpäinkääntynyt. Pakolaiset ovat saaneet negatiivista näkyvyyttä mediassa, joka nostaa vielä monen ennakkoluuloja. Toisissa maissa pakolaisista ei ehkä nosteta yhtä suurta haloa kuin suomessa.

EU:lla on useita symboleina pidettyjä asioita: Euroopan lippu, hymni, juhlapäivä, motto ja rahayksikkö euro.  Euroopan Unionin perusarvoja ovat vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, ihmisarvon ja -oikeuksien kunnioittaminen sekä oikeusvaltio. Näiden kaikkien arvojen pitäisi tulla käytäntöön jokaisessa jäsenmaassa, eikä unioniin voi kuulua maata, joka ei tunnusta edellä mainittuja arvoja. Myös suvaitsevaisuus, syrjinnänvastaisuus, moniarvoisuus ja oikeudenmukaisuus ovat jäsenmaille ominaisia piirteitä.





lähteet:

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/eu/suomen-liittyminen-eu/Sivut/default.aspx
http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92690&contentlan=1
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1440130669607
http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/yh/yh4/05_eurooppalaisuus/5.1_arvoja_etsi
http://europarlamentti.info/fi/arvot-ja-tavoitteet/arvot/